4k – Tarpeen vaiko Turhuutta?

Home » Blogi & Uutiset » Blogikirjoitus » 4k – Tarpeen vaiko Turhuutta?

Digitaaliset kuvaresoluutiot

4k – se on terminä kohta kaikkialla, kuten ovat vuorollansa olleet 3D-televisiot, älytelevisiot, ja niitä ennen vähemmän älykkäät televisiot HD:lla, Full-HD:lla, ja aikojen alussa ilman mitään merkillisyyksiä. Lupauksena on jälleen ennennäkemättömän hieno kuvanlaatu yhdistettynä (alkuun) ennennäkemättömiin hintoihin ja erilaisiin lastentauteihin. Mutta se tulee, eikä se ole huono uutinen muille, paitsi tietokonepelaajille, jotka se pakottaa päivittämään tietokoneensa todella kalliisti, jotta viimeisin hittipeli näyttäisi muulta kuin diaesitykseltä.

4k:lla tarkoitetaan näyttö- tai kuvausteknologiaa, jonka vaakaresoluutio on suunnilleen 4000 pikseliä. Kuluttajille suunnatuissa tuotteissa 4k ei kirjaimellisesti aivan toteudu resoluution ollessa 3840×2160 pikseliä, mutta asialla ei ole käytännön merkitystä.

Mitä sillä tekee?

Enemmän pikseleitä tarkoittaa enemmän yksityiskohtia esimerkiksi elokuviin, videopeleihin ja työskentelyyn. Samalla se tarkoittaa valtavia lisävaatimuksia käytettävien laitteiden tehoon, sillä niin tarvittava muistin määrä kuin laskentatehokin nelinkertaistuu nykyään tavalliseen ns. Full-HD teknologiaan verrattuna. Kuvaavaa on se, että ainoastaan maailman tämän hetken kaikkein kalleimmat ja voimakkaimmat tietokoneen näytönohjaimet AMD:ltä ja Nvidialta kykenevät edes kohtuullisesti ajamaan moderneja pelejä 4k-tarkkuudella hyvällä kuvanlaadulla. Tällöin pelkän näytönohjaimen tehonkulutus on jopa yli 500 wattia, ja itse laitteiden hintataso tyrmistyttävä. Tilanne tulee muuttumaan lähivuosina nopeasti, mutta juuri nyt 4k ei ole pelaajan ratkaisu.

Toinen ongelmallinen asia on liikkuvan kuvan eli videon tallentaminen ja esittäminen, sillä vaikka laitteistolta ei tällöin vaaditakaan yhtä järjetöntä tehoa kuin pelikäytössä, pelkkä tuollaisen datamäärän pakkaaminen (välttämätöntä siirtoa ja jakelua varten) vaatii melkoista laskentakapasiteettia. Purkaminen onkin sitten jo suhteessa keveämpää. Tässä tullaan myös kamerateknologian kannalta mielenkiintoiseen haasteeseen. Digikameroissa on jo pitkään harrastettu megapikselimarkkinointia, eli kameroiden kuvakennoista on laadun kustannuksellakin tehty mahdollisimman vaikuttavia pikselimäärältään. Esimerkiksi 16 megapikseliä ei ole nykyään mitenkään harvinainen resoluutio halvoissa näppäilykameroissakaan. Ongelma tässä on vain se, ettei useimpien kameroiden optiikan laatu riitä lähellekään tuollaisia lukemia, vaan saattaa jäädä etenkin kuvan reuna-alueilla jopa alle 2 megapikselin todelliseen tarkkuuteen. Lopputuloksena on isokokoinen kuva, jossa todellista sisältöä ja yksityiskohtia on vain murto-osa luvatusta.

Sama haaste pätee videokameroihin. 4k-videomateriaalissa on järkeä vain, jos sekä sen kuvaamiseen käytetty, että sitä toistava laitteisto todella kykenevät käyttämään valtavan resoluution hyväkseen. Muussa tapauksessa saadaan vain epätarkkaa sisältöä valtavissa tiedostoissa. Videoviestinnässä näin suurta tarkkuutta ei normaalisti tarvita koskaan; keskustelukumppanisi kasvot näkyvät aivan riittävän hyvin paljon pienemmälläkin tarkkuudella.

Mutta josko sittenkin? Ja mihin tämä kehitys johtaa?

On kuitenkin yksi käyttökohde, missä 4k tulee loistamaan: videoneuvotteluiden oheismateriaalien esittäminen. Niissä ylivertainen tarkkuus yhdessä isokokoisten näyttöjen kanssa mahdollistaa selvästi paremman käyttäjäkokemuksen ryhmätyöskentelyssä. Dokumentit saadaan näkyviin pienimpiä yksityiskohtia myöten. 4k-kykyiset videokamerat tulevat vasta noin vuoden sisällä, ja niiden voi olettaa olevan alkuun erittäin kalliita. Toisaalta, kameran ei välttämättä tarvitsekaan olla 4k-tasoinen; 4k-näytön hyödyt saadaan hyvin käyttöön jo Full-HD –tason kameralla, jonka tuottamaa riittävän hyvää kuvaa täydentävät 4k:na esitetyt jaetut materiaalit. Videoneuvottelutoimijoista Vidyo on jo julkistanut 4k-tukensa, ja muut seuraavat väistämättä perässä. 4k-junaan ei ole mikään pakko hypätä vielä vähään aikaan, mutta niille, joilla on tarvetta esimerkiksi tiimityö- tai koulutuskäytössä tarkkaan materiaalin esitykseen isoilla näytöillä, uusi teknologia antaa uusia mahdollisuuksia jo kuluvan vuoden aikana.

Kehitys ei pysähdy; kulman takana siintää jo 8k, ja mitä tulevat vuodet sitten tuovatkaan. Juuri nyt 4k on kuitenkin lähes yhtä suuri harppaus kuin Full-HD oli perinteisen kuvaputkitelevision vaatimattomalle (mutta yleensä riittävälle) tarkkuudelle. Pian se on arkipäivää, emmekä enää muista aikaa ennen sitä. Paras esimerkki kehityksestä löytyy Youtube-palvelusta, joka on täynnä NTSC (Never Twice the Same Color, kuten irvileuat sen nimesivät) tai PAL-laatuista (eli esim. 768×576 pikseliä, tai jopa vielä tästä huomattavasti heikompaa 352×288 tms. pikselin) sisältöä, kuten videokaseteilta siirrettyjä vanhoja musiikkivideoita. Mikä näytti aikanaan hyvältä kuvaputkitelevision ruudulla, on tänä päivänä karmeaa katsottavaa.  Käykö tämän päivän Full-HD materiaalille aikanaan samoin? Jossain määrin varmasti, muttei ehkä yhtä dramaattisesti. Tänä päivänä kuvattu Full-HD sisältö tulee luultavasti näyttämään kohtuullisen hyvältä vielä vuosikymmentenkin päästä, ellei tiede tuo meille jälleen jotain niin täydellisen mullistavaa, että tapamme käyttää kuvallista sisältöä muuttuu dramaattisesti. Niinhän tulee kyllä aikanaan käymään, jos ihmiskunnan teknologinen kehitys jatkuu, mutta siinä alamme siirtyä Science Fictionin puolelle, ja niinpä on hyvä päättää nuo pohdinnat tähän. 😉

About the author: Tommi Hietavuo
Connector of all things mobile & Author