Mobiilit ihmiset, bisnes ja muuttuva maailma

Home » Blogi & Uutiset » Blogikirjoitus » Mobiilit ihmiset, bisnes ja muuttuva maailma

2000-luvulla alkoi mullistus, joka salakavalasti hiipi niin arkeemme kuin työelämäämme. Sekään ei riittänyt, sillä tuo mullistus muutti ja mursi kokonaiset perinteiset bisnesalat perusteellisesti, jotkut jopa tuhoisasti.

Mobility

Sillä on ollut monta nimeä, jotka kaikki ovat kuvanneet osia siitä, muttei kokonaisuutta. Internet ja erityisesti ehkä ”mobiili internet” ovat olleet osa sitä. Langattomuus samoin, kuten myös ns. mobiililaitteet, ja moni muu asia. Toisin kuin matkapuhelinvalmistajat, media ja useimmat ihmisetkin vielä 2000-luvulla viestivät, kyse ei kuitenkaan ole laitteista, vaan aivan muusta: liikkuvista ihmisistä, jotka haluavat saavuttaa elämänsä tärkeät asiat kaikkiallakaiken aikaakaikenlaisilla välineillähelposti ja välittömästi. Laitepuolella tätä muutosta symboloi ehkä parhaiten Applen iPhone, joka sai ihmiset ja (viiveellä) yrityksetkin havahtumaan siihen, että olemme siirtymässä sähköisten palvelujen aikakauteen.

MITÄ TÄMÄ MERKITSEE?

Koska totumme paraikaa siihen, että käytännössä kaikki on verkossa ja välittömästi saatavillamme lähes kaikkialla maailmassa, kärsivällisyytemme minimoituu – ja mukavuudenhalumme maksimoituu. Vielä 90-luvulla jouduimme odottelemaan Internetissä kaiken aikaa, eikä nettiä ollut monessa paikassa ylipäätään mitenkään saatavilla. Nyt hermostumme siihen, jos iPhonemme ei esim. junassa tai liikkuvassa autossa pysty näyttämään YouTube-videota pätkimättä, tai mikäli videopuhelu ei onnistu huonon 3G-kentän vuoksi.

Ja tämä on vasta alkua. Sillä tuohon liittyvä kasvava mukavuudenhalumme saa meidät odottamaan paitsi välittömiä, myös helppokäyttöisiä palveluita ja laitteita. Yksi suuri syy Nokian kaatumiseen Applen, ja sittemmin Android-maailman alle, oli Nokian kyvyttömyys arvostaa ihmisten nopeasti kasvanutta mukavuudenhalua. Heidän Symbian-pohjaiset älypuhelimensa olivat loppuun saakka usein kyllä teknisesti vähintään yhtä hyviä kuin kilpailijansa, mutta myös sekavampia ja vaikeampia käyttää.

Markkinat toki vastaavat kaiken aikaa liikkuvampien ihmisten ja näiden mukana muuttuvan liiketoiminnan tarpeisiin, eikö vain? Itse asiassa, yllättävän huonosti. Esimerkiksi mobiiliverkkojen palvelutaso tuntuisi subjektiivisesti lähinnä laskeneen viime vuosina, ei nousseen. Yhteysongelmia tuntuu olevan kaiken aikaa jopa keskellä Helsinkiä, eikä esim. luotettava 3G-datayhteys ole minkäänlainen itsestäänselvyys.

HIEKKALAATIKKOLEIKKI

Toinen jatkuva ongelma on palvelu- ja laite-ekosysteemien taas vaihteeksi kasvava ”lokeroituminen” keskenään enemmän tai vähemmän epäyhteensopiviksi leireiksi. Hetken aikaa vallitsi tilanne, jossa esim. Windowsin, Applen laitteiden ja Nokian Symbian-puhelinten välillä pystyi edes jotenkin järjellisesti vaihtamaan ja synkronoimaan kalentereita, yhteystietoja, kuvia, musiikkia ja muuta. Se ei ollut aina helppoa, mutta siitä ei myöskään tehty keinotekoisen mahdotonta.

Nyt olemme jälleen tilanteessa, missä Applen kaupasta ostettua e-kirjaa ei voi lukea kuin Applen laitteilla, ja kaikenlainen yhteispeli esim. Microsoftin sovellusten kanssa saa sinnikkäimmänkin käyttäjän lannistumaan. Syyt tähän ovat ilmeiset; tietyt toimijat eivät halua käyttäjien vaihtavan ns. vihollisen leiriin, joten asiat toimivat vain omassa hiekkalaatikossa – jos aina siinäkään. Ja mikä omituisinta, olemme jollain lailla jo tottuneet siihen, että helpoistakin asioista tehdään tietoisesti hankalia.

JOS SE EI TOIMI HETI, SITÄ EI KÄYTETÄ – VAI KÄYTETÄÄNKÖ?

Nokia ja muut matkapuhelinvalmistajat tavallaan loivat tämän ”mikään ei toimi kunnolla” –kulttuurin 2000-luvulla, koska ”mobiili oli cool”, ja hyväksyimme jopa markkinoille tullessaan täysin keskeneräisiä laitteita ja sovelluksia. Esimerkkinä tästä oli Nokian huippukallis N91 musiikkipuhelin, joka osasi kyllä kaiken muun, muttei ensi alkuun soittaa musiikkia. Tai navigaattoripuhelin Nokia 6110, jossa oli tyyppivikana ajan mittaan itsetuhoutuva kaiutin, eikä käytännössä kykyä navigoida ilman tolkuttomia odotteluaikoja. Sitten oli N90 videopuhelin, jonka ominaisvikana oli alimitoitettu virtalähde, jolloin puhelimen akku kului esim. videokuvauksessa väistämättä loppuun, vaikka puhelin olisi ollut jatkuvasti laturissa kiinni. Aivan tarpeettomia, jopa absurdeja ongelmia, jotka olisi helposti havaittu paremmalla testauksella.

Kuluttajamarkkinoilla tällainen huolimattomuus jotenkin meni vielä läpi, koska kaikki oli uutta ja ”coolia”. Nyt, kun liikkuvat ihmiset alkavat käyttää laitteitaan yhä enemmän myös kriittisiinkin työtarkoituksiin, joissa esimerkiksi toimimaton videoneuvottelu voi tuhota miljoonien kaupat, koko mobiilialan laitteineen ja palveluineen on muutettava asenteitaan. Kuten eräskin yritys juuri videoneuvotteluista totesi: ”niiden on toimittava kuin junan vessa.” On toki tilanteita, missä paraskaan laite tai ohjelmisto ei voi korjata katkennutta tai epävarmaa verkkoyhteyttä, ja on likimain mahdotonta kehittää laitetta, jota aina joku ei käyttäisi väärin, mutta lähtökohtana tulevaisuuden liiketoiminnalle on ihmisten liikkuvuus. Keinotekoiset esteet ja laitteiden tai palvelujen huono laatu tarkoittavat tällöin suoraan menetettyä rahaa. Ja jos se ei motivoi yrityksiä parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan, silloin tuskin mikään sitä tekee.

About the author: Tommi Hietavuo
Connector of all things mobile & Author

Leave a Comment